Pyhä Pietari, 29. kesäkuuta

                                                                       Pyhä Pietari

 Pyhää Pietaria (k. 64), tunnettu myös nimellä Simon Pietari Kephaksesta, pidetään ensimmäisenä paavina.

 Pyhän Pietarin muistopäivä on 29. kesäkuuta. Häntä kunnioitetaan myös 22. helmikuuta ja 18. marraskuuta. Pyhä Pietari on kalastajien, verkontekijöiden ja laivanrakentajien suojeluspyhimys. Hänet kuvataan usein vanhana miehenä, jolla on kädessä kirja ja avain. Hänen symbolejaan ovat ylösalaisin oleva risti, vene ja kukko.

 Pietari oli vaatimattomista oloista, ja hänestä tuli yksi Jeesuksen kahdestatoista apostolista.

 Jeesus puhui Pietarista :
 "Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu."  (Matteuksen evankeliumi 16: 17-19)

 Pietari oli syntyisin Bethsaidasta, läheltä Tiberias-järveä. Hänen isänsä oli Joona, ja hän ja hänen veljensä olivat kalastajia Genesareth-järvellä. Veljekset tapasivat Jeesuksen järvellä:

 "Kun Jeesus eräänä päivänä seisoi Gennesaretinjärven rannalla ja väkijoukko tungeksi hänen ympärillään kuulemassa Jumalan sanaa, 2 hän näki rannassa kaksi venettä. Kalastajat olivat nousseet niistä ja huuhtoivat verkkojaan. 3 Jeesus astui toiseen veneistä ja pyysi Simonia, jonka vene se oli, soutamaan rannasta vähän ulommaksi. Sitten hän opetti kansaa veneessä istuen.
4 Lopetettuaan puheensa Jeesus sanoi Simonille: "Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne." 5 Tähän Simon vastasi: "Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket." 6 Näin he tekivät ja saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. 7 He viittoivat toisessa veneessä olevia tovereitaan apuun. Nämä tulivat, ja he saivat molemmat veneet niin täyteen kalaa, että ne olivat upota. 8 Tämän nähdessään Simon Pietari lankesi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi: "Mene pois minun luotani, Herra! Minä olen syntinen mies." 9 Hän ja koko hänen venekuntansa olivat pelon ja hämmennyksen vallassa kalansaaliin tähden, 10 samoin Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kalastuskumppaneita. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja." 11 He vetivät veneet maihin ja jättäen kaiken lähtivät seuraamaan Jeesusta."(Luukaksen evankeliumi 5 : 1-11)

 Pietari lähti seuraamaan Jeesusta, ja hänen elämänsä muuttui. Hän oli yksi ensimmäisistä opetuslapsista, ja hänestä tuli joukon puhuja, mutta hänet tunnettiin "vähäisestä uskostaan".

  Matteuksen evankeliumin 14. luku kuvaa kuinka Jeesus ja opetuslapset nousivat rantaan, missä suuri joukko odotti heitä. Jeesus paransi sairaat, ja päivän lopussa opetuslapset pyysivät häntä kehottamaan kaikkia palaamaan kyliin syömään. Jeesus teki ihmeen moninkertaistaen viisi leipää ja kaksi kalaa, joilla hän ruokki viisisataa ihmistä. Jeesus kehotti opetuslapsia viemään veneensä läheisen joen toiselle rannalle, kun hän lähetti ihmisjoukon pois.

"Kun ihmiset olivat lähteneet, hän nousi vuorelle rukoillakseen yksinäisyydessä. Illan tultua hän oli siellä yksin. 24 Vene oli jo hyvän matkan päässä rannasta ja ponnisteli aallokossa vastatuuleen.
25  Neljännen yövartion aikaan Jeesus tuli opetuslapsia kohti kävellen vettä pitkin. 26 Kun he näkivät hänen kävelevän järven aalloilla, he säikähtivät ja huusivat pelosta, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. 27 Mutta samassa Jeesus jo puhui heille: "Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö." 28 Silloin Pietari sanoi hänelle: "Herra, jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä pitkin." 29 "Tule!" sanoi Jeesus. Pietari astui veneestä ja käveli vettä pitkin Jeesuksen luo. 30 Mutta huomatessaan, miten rajusti tuuli, hän pelästyi ja alkoi vajota. "Herra, pelasta minut!" hän huusi. 31 Jeesus ojensi heti kätensä, tarttui häneen ja sanoi: "Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä?" (Matteuksen evankeliumi 14:23-31)
 

Pyhä Germaine de Pibrac, 15. kesäkuuta

                                                    Pyhä Germaine de Pibrac

     Pyhä Germaine on kaltoinkohdeltujen ja hyljättyjen lasten sekä vammaisten lasten suojeluspyhimys. Hänen muistopäivänsä on 15. kesäkuuta.


“Kuinka kaunis olet, Kristuksen neitsyt; 
mikään ei voi viedä sinulta palkintoasi
tai erottaa sinua Jumalan Pojan rakkaudesta.”
~  Responsory for Virgin Saints

“Rakas Jumala, älä anna minun olla liian nälkäinen tai liian janoinen, ole hyvä. Auta minua miellyttämään äitiäni. Ja auta minua miellyttämään Sinua." 
- Pyhän Germainen rukous 




:+: Pyhimyksen elämä :+:

Pyhä Germaine Cousin (1579 – 1601 A.D.),  syntyi Pibracissa, Ranskassa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijät Laurent  Cousin ja Marie Laroche. Germaine oli sairaalloinen lapsi, jonka oikea käsi oli rampa syntyessä, ja myöhemmin hän sairastui infektioon, joka aiheutti hänen kasvoihinsa haavautumia. Hänen äitinsä kuoli, kun hän oli vielä vauva, ja hänen isänsä meni uudelleen naimisiin nuoren lesken kanssa. Äitipuolella oli omia lapsia, ja hän ei pitänyt Germainesta. Äitipuoli taivutti isän laittamaan Germainen nukkumaan latoon erillään muusta perheestä välttääkseen tartunnan leviämisen.

 Äitipuoli kohteli Germainea julmasti, pahoinpidellen sekä fyysisesti että verbaalisesti. Pieni tyttö oli usein äitipuolen laiminlyömä ja unohtama päivien ajan, ja kerran äitipuoli kaatoi kuumaa vettä lapsen jaloille. Germaine sai syödäkaeen vain tähteitä perheen pöydästä ja yleensä hän söi ruisleivän kuorta ja vettä. Häntä ei kohdeltu oikeana perheenjäsenenä, hänet eristettiin sisarpuolistaan ja pakotettiin työskentelemään palvelijana. Äitipuoli laittoi hänet paimeneksi ja antoi hänelle kehrättäväksi villaa joka päivä, kun hän vahti lampaita. Jos hän epäonnistui toisessa tehtävistä, häntä rangaistiin fyysisesti kotiin palatessa. Germainen vammautunut käsi teki tehtävästä vaikeamman, mutta hän teki parhaansa ja yritti miellyttää äitipuolta. Isä käänsi katseensa tyttärensä kärsimyksistä. Yksin ja eristyksissä lammaslauman kanssa suurimman osan päivästä, Germaine kääntyi ainoan ystävänsä Jumalan puoleen ja rukoili usein. Hän oli hyvin omistautunut Neitsyt Marialle ja ruusukosta tuli hänen oma rukouksen ja hartauden koulunsa. Aina kun hän kuuli kirkon kellojen soittavan Angelusta, hän polvistui ja rukoili suurella rakkaudella.

 Germainen päivän kohokohta oli, kun hän saattoi mennä aamumessuun kylän kirkossa, joka oli omistettu Pyhälle Maria Magdaleenalle. Usein hän laidunsi lampaita lähellä Bouconnen metsää, jossa oli paljon susia ja muita petoja. Germaine, luottaen Jumalaan ja suojelusenkeliinsä, teki ristinmerkin ja asetti paimensauvansa maahan lauman keskelle ja lähti messuun. Hänen lampaansa eivät ikinä kärsineet haittaa metsän susista, kun hän oli messussa, vaikka muut paimenet menettivät lampaita alueella. Kun hän palasi messusta, lampaat olivat aina kerääntyneet paimensauvan ympärille.

 Germainen ainoa koulutus oli katekismus, jota pappi opetti hänelle ja muille kylän köyhille lapsille messun jälkeen. Eukaristia oli hänen yksinäisen elämänsä ilo ja lohdutus, ja hän pysyi usein kauan kirkossa rukoillen kovalla kivilattialla. Kyläläiset nauroivat Germainelle hänen rukouksilleen ja kutsuivat häntä "pieneksi uskovaksi". Lopulta, kun kyläläiset todistivat hänen kärsivällisyyttään ja hyvyyttään huolimatta vaikeuksista, nimitys muuttui kunnioituksen osoitukseksi. Germaine oli suloinen ja ystävällinen tyttö, ja huolimatta vammoistaan, hän oli niin kiltti ja hellä, että hän sai ystäviä kylän muista lapsista. He kerääntyivat mielellään hänen ympärilleen, kun hän kertoi rakkaudestaan Ristiinnaulittuun Jeesukseen. Äitipuolen hänelle aiheuttaman koettelemusten lisäksi, hän lisäsi itse muita katumuksen töitä sovituksena läheisten kylien ja kaupunkien ilkeiden ihmisten pyhäinhäväistyksistä ja loukkauksista.

 Kerran talvella, kun läheinen Courbett-joki tulvi sateesta ja sulaneesta lumesta, Germaine kuuli kellojen soittavan messuun. Hän ei ehtisi ajoissa messuun, joten hän päätti ylittää joen. Hän teki ristinmerkin ja vedet väistyivät hänen tieltään, jolloin hän saattoi kulkea kuivaa maata pitkin kirkolle. Kyläläiset näkivät ihmeen, ja uutinen levisi nopeasti Pibracissa. Äitipuoli oli raivoissaaan pienen paimentytön saamasta huomiosta, ja hän oli entistä julmempi lasta kohtaan. Germaine puolestaan kohteli äitipuolta rakkaudella ja tottelevaisella kunnioituksella ja rukoili hänen puolestaan jatkuvasti.

 Germaine, vaikka hän oli köyhä, jakoi usein vähäisen ruokansa köyhien kanssa ja meni joskus keittiöön keräämään tähteitä heille. Aina kun hän jäi kiinni tästä, häntä rangaistiin tästä. Eräänä talvipäivänä äitipuoli huomasi Germainen kantavan jotain esiliinassaan ja kuvitteli tytön varastaneen leipää kodittomille. Raivostunut äitipuoli ajoi tyttöä takaa kylälle asti, missä hän syytti lasta varkaudesta ja käski hänen avata esiliinan ympärille kertyneiden edessä. Vapisten Germaine avasi esiliinan, josta tippui maahan kauniita kesäkukkia. Tyttö poimi kukan ja ojensi sen äitipuolelle sanoen :" Ole hyvä, hyväksy tämä kukka, äiti. Jumala lähettää sen sinulle merkkinä Hänen anteeksiannostaan."

 Tämän tapahtuman jälkeen, Germainen vuosien rukoukset alkoivat vaikuttamaan ja äitipuolen sydän pehmeni tyttöä kohtaan. Hänet kutsuttiin takaisin taloon elämään muiden kanssa, mistä Germaine kohteliaasti kieltäytyi. Hän oli tottunut nukkumaan vaatimattomasti olkien päällä ladossa ja viihtyi lampaiden seurassa.

 Eräänä kesäamuna vuonna 1601 lapsen isä heräsi lampaiden kärsimättömään määkinään ladossa. Hän nousi ylös ja kutsui Germainea, mutta ilman vastausta hän lähti pelästyneenä latoon ja löysi tytön olkien päällä kuolleena. Hänen kasvonsa olivat tyynet ja rauhalliset, ja hänellä oli kädessa omatekoinen ruusukko. Hän oli 22-vuotias. Myöhemmin päivällä kyläläiset tapasivat maatilalla kuultuaan ihmeellisen tarinan kahdelta matkustajalta, jotka olivat heränneet säteilevään näkyyn enkeleistä, jotka saattoivat tytön taivaaseen. Germainea surivat hänen ystävänsä kylästä, ja hänet haudattiin paikalliseen Pyhän Maria Magdaleenan kirkkoon, jota hän niin rakasti.

 Vuonna 1644 työläiset poistivat kirkon lattian kiviä tehdäkseen tilaa toiselle naiselle, joka oli kuollut.  He löysivät Germainen ruumiin täydellisesti säilyneenä. Ruumis asetettiin myöhemmin lasiarkkuun. Satoja ihmeitä tapahtui paikalla mukaanlukien useita parantumisia ja ruoan moninkertaistumisia. Vuonna 1789 vallankumoukselliset päättivät tehdä lopun "taikauskosta", varastivat ruumiin ja heittivät sen kuoppaan lipeän ja veden sekaan. Pian kolme vallankumouksellista sairastuivat vammauttaviin sairauksiin. Kaksi heistä rukoili katuen parannusta Jumalalta pienen pyhimyksen kautta, ja he toipuivat lopulta täydellisesti.  Vallankumouksen jälkeen ruumis tuotiin kirkkoon, missä se havaittiin täydellisesti säilyneeksi lukuunottamatta joitakin kohtia, joita lipeä oli vahingoittanut.

 Siunattu Paavi Pius IX julisti Germainen autuaaksi 7. toukokuuta ja kanonisoi hänet 29. kesäkuuta 1867. Hänen pyhäinjäännöksensä ovat Pyhän Germaine de Pibracin basilikassa Pibracin kaupungissa lähellä Toulousea.

---

Uusi elämä

1 Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. 2 Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. 3 Sen armon perusteella, joka minulle on annettu, sanon teille jokaiselle: älkää ajatelko itsestänne liikoja, enempää kuin on aihetta ajatella, vaan pitäkää ajatuksenne kohtuuden rajoissa, kukin sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on hänelle antanut. 4 Niin kuin meillä jokaisella on yksi ruumis ja siinä monta jäsentä, joilla on eri tehtävänsä, 5 samoin me kaikki olemme Kristuksessa yksi ruumis mutta olemme kukin toistemme jäseniä. 6 Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja. Se, jolla on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan kuin hänellä on uskoa. 7 Palvelutehtävän saanut palvelkoon, opetustehtävän saanut opettakoon, 8 rohkaisemisen lahjan saanut rohkaiskoon. Joka antaa omastaan, antakoon pyyteettömästi; joka johtaa, johtakoon tarmokkaasti; joka auttaa köyhiä, auttakoon iloisin mielin. 9 Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. 10 Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne. 11 Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita, palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa. 12 Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä. 13 Auttakaa puutteessa olevia pyhiä, osoittakaa vieraanvaraisuutta. 14 Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko. 15 Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. 16 Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle. Älkää olko omasta mielestänne viisaita. 17 Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. 18 Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. 19 Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: "Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan" -- näin sanoo Herra. 20 Edelleen sanotaan: "Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle." 21 Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.

---

Paavalin kirje roomalaisille, luku 12

---

 

Rukouksia Pyhälle Germaine Cousinille

 Pyhä Germaine, katso alas Taivaasta ja esirukoile maailmamme monien hyväksikäytettyjen lasten puolesta. Auta heitä pyhittämään kärsimyksensä. Vahvista lapsia, jotka elävät rikkinäisissä perheissä. Suojele niitä lapsia, jotka ovat vanhempiensa hylkäämiä ja elävät kaduilla. Rukoile Jumalan armoa heille, jotka hyväksikäyttävät lapsia. Esirukoile vammaisten lasten ja heidän vanhempiensa puolesta. Pyhä Germaine, joka kestit laiminlyöntiä ja kaltoinkohtelua niin kärsivällisesti, rukoile puolestamme. Aamen.

 Muista meitä, siunattu Germaine, sisariasi ja veljiäisi, jotka työskentelemme ja kärsimme tässä vaikeassa maailmassa. Tiedä, että asetamme toivosi sinuun, pyydämme apuasi tarpeessamme ja lohdutukseksi kärsimyksessämme. Kuule meitä, kun pyydämme sinua olemaan kanssamme vaikeuksissa. Koit paljon kipua, eristämistä, nöyryyttämistä ja kärsimystä. Nyt loistosi sijalta, ole hyvä, katso ystävällisesti surujamme. Onnellisuudessasi, muista meidän kyyneleemme. Muuta meitä nöyryytesi, kärsivällisyytesi, uskosi ja lähimmäisenrakkautesi mukaisesti. Ja sitten, kuolemamme hetkellä, toivota meidät tervetulleiksi ikuiseen kotiimme. Aamen. 

Jumala,
 Pyhä Germaine pysyi uskollisena Kristuksen köyhyyden ja nöyryyden mallille.
 Auttakoon hänen rukouksensa meitä elämään uskollisena kutsumuksellemme
 ja saavuttamaan täydellisyyden, jonka olet näyttänyt Pojassasi,
 joka elää ja hallitsee kanssasi ja Pyhän Hengen yhteydessä,
Yksi Jumala, iänkaikkisesta iänkaikkiseen.

Arkkienkeli Mikael

                                                               Pyhä Arkkienkeli Mikael.


Paavi Leo XIII lisäsi arkkienkeli Mikaelin rukouksen messuun 1886, ja rukousta luettiin vuoteen 1964 asti. Paavi Johannes Paavali II kehotti kaikkia rukoilemaan arkkienkeli Mikaelin rukousta pimeyden voimia vastaan pääsiäisenä vuonna 1994.

Pyhän Arkkienkeli Mikaelin rukous

Pyhä Mikael, arkkienkeli,
puolusta meitä taistelussa ja
ole suojanamme paholaisen juonia
ja pahuutta vastaan.
Nöyrästi rukoilemme: ojentakoon Jumala häntä.
Ja sinä, taivaan joukkojen päämies,
syökse Jumalan voimalla helvettiin
Saatana ja muut pahat henget,
jotka kiertelevät maailmaa sielujen kadotukseksi.
Aamen.

Kertomuksen mukaan paavi Leo XIII sai 13. lokakuuta 1884 näyn, jonka jälkeen hän kirjoitti arkkienkeli Mikaelin rukouksen ja liitti sen jokaiseen katoliseen messuun vuonna 1886. Hän kuuli kaksi ääntä, joista toinen kuului Sielunviholliselle, joka sanoi tarvitsevansa 75 - 100 vuotta kirkon tuhoamiseen. 33 vuotta myöhemmin Fatimassa suuri joukko ihmisiä näki “auringon ihmeen” 13. lokakuuta 1917. 75 vuotta Leo XIII:n näyn jälkeen paavi Johannes XXIII kutsui koolle Toisen Vatikaanin konsiilin, joka poisti rukouksen messusta. 100 vuotta myöhemmin paavi Johannes Paavali II pyhitti maailman Marian Perisynnittömälle Sydämelle Fatiman Neitsyen pyynnön mukaisesti.

                                                   Arkkienkeli Mikael välitti rukouksen
                                                  portugalilaiselle nunnalle Antonia d'Astonacolle.
       
Arkkienkeli Mikaelin rukous

Arkkienkeli Mikael ilmestyi portugalilaiselle karmeliittanunna Antonia Astonacolle ja välitti hänelle rukouksen, jonka paavi Pius IX hyväksyi vuonna 1851 liittäen rukoukseen aneen.

Rukouksen lausuja saa pyhän arkkienkeli Mikaelin avun, ja yksi enkeli jokaisesta yhdeksästä enkelihierarkian ryhmästä on rukoilijan seurassa, kun hän lähestyy pyhää ehtoollista. Päivittäin rukouksen toistava saa jatkuvan avun kaikilta pyhiltä enkeleiltä elämänsä aikana. Rukouksen toistamisen uskotaan asteittain voittavan demonit ja antavan rukoilijalle Puhtaan Sydämen, pelastaen sielun kiirastulesta. Nämä siunaukset välittyvät myös läheisiin perheenjäseniin.

                                                  Pyhän Arkkienkeli Mikaelin ruusukko.





Arkkienkeli Mikaelin rukous

Vilpitön katumuksen osoitus

Oi Jumala, tule avukseni,
Oi Herra, kiiruhda auttaaksesi minua,

Kunnia Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle, niin kuin oli alussa, on nyt, iänkaikkisesta iänkaikkiseen. Amen.

1. Pyhän Mikaelin ja Serafien taivaallisen kuoron esirukouksella, tehköön Herra meistä arvollisia palamaan täydellisen lähimmäisenrakkauden tulella. Aamen.

1 Isä Meidän

Isä Meidän, joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon nimesi, tulkoon Sinun valtakuntasi, tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaissa, anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme, ja anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme velallisillimme, äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Aamen.

3 Terve Mariaa

Terve Maria, armoitettu, Jumala kanssasi. Siunattu Sinä naisten joukossa, ja siunattu on kohtusi hedelmä, Jeesus. Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä. Aamen.

2. Pyhän Mikaelin ja Kerubien taivaallisen kuoron esirukouksella, antakoon Herra meille armon jättää pahuuden tiet kulkeaksemme kristillisen täydellisyyden poluilla. Aamen.

1 Isä Meidän, 3 Terve Mariaa

3. Pyhän Mikaelin ja Valtaistuinten taivaallisen kuoron esirukouksella, täyttäköön Herra sydämemme todellisen ja vilpittömän nöyryyden hengellä. Aamen.

1 Isä Meidän, 3 Terve Mariaa

4. Pyhän Mikaelin ja Herruuksien taivaallisen kuoron esirukouksella, antakoon Herra meille armon hallita aistejamme ja nujertaa intohimomme. Aamen.

1 Isä Meidän, 3 Terve Mariaa

5. Pyhän Mikaelin ja Voimien taivaallisen kuoron esirukouksella, suojelkoon Herra sielujamme saatanan juonia ja houkutuksia vastaan. Aamen.

1 Isä Meidän, 3 Terve Mariaa

6. Pyhän Mikaelin ja Hyveiden taivaallisen kuoron esirukouksella, suojelkoon Herra meitä pahalta ja älköön Hän salliko meidän langeta kiusaukseen. Aamen.

1 Isä Meidän, 3 Terve Mariaa

7. Pyhän Mikaelin ja Hallituksien taivaallisen kuoron esirukouksella, täyttäköön Jumala sielumme todellisen kuuliaisuuden hengellä. Aamen.

1 Isä Meidän, 3 Terve Mariaa

8. Pyhän Mikaelin ja Arkkienkelien taivaallisen kuoron esirukouksella, antakoon Herra meille kestävyyttä uskossa ja kaikissa hyvissä teoissa, jotta voimme ansaita Paratiisin loiston. Aamen.

1 Isä Meidän , 3 Terve Mariaa

9. Pyhän Mikaelin ja Enkelien taivaallisen kuoron esirukouksella, sallikoon Herra meidän olla heidän suojeluksessaan tässä kuolevaisessa elämässä ja meidät ohjattavan sen jälkeen ikuiseen loistoon. Aamen.

1 Isä Meidän, 3 Terve Mariaa

1 Isä Meidän arkkienkeli Mikaelin kunniaksi
1 Isä Meidän arkkienkeli Gabrielin kunniaksi
1 Isä Meidän arkkienkeli Raphaelin kunniaksi
1 Isä Meidän suojelusenkelimme kunniaksi

Oi loistava prinssi, pyhä Mikael, taivaallisten joukkojen johtaja ja päällikkö, sielujen suojelija, kapinoivien henkien voittaja, Jumalaisen Kuninkaan talon palvelija, ja ihailtava ohjaajamme, joka säteilet erinomaisuutta ja yli-inhimillistä hyvettä, pelasta meidät kaikelta pahalta, meidät, jotka luottaen käännymme puoleesi, ja auta meitä armollisella suojelullasi palvelemaan Jumalaa enemmän ja uskollisemmin joka päivä.

Rukoile puolestamme, oi loistava pyhä Mikael, Jeesuksen Kristuksen Kirkon Prinssi,
jotta olemme arvollisia Hänen lupauksilleen.

Kaikkivaltias ja Ikuinen Jumala, joka hyvyyden ihmeellä ja halulla armollisesti pelastaa kaikki ihmiset, olet asettanut kaikkein loistavimman arkkienkelin, pyhän Mikaelin, Kirkkosi Prinssin, tee meidät arvollisiksi, pyydämme Sinulta, tulla pelastetuksi kaikilta vihollisiltamme, jotta yksikään heistä ei vahingoita meitä kuolemamme hetkellä, vaan hän ohjaa meitä Jumalallisen Majesteettisi ylhäiseen seuraan. Tätä pyydämme Jeesuksen Kristuksen, Herramme, ansioiden kautta. Aamen.

Pyhän arkkienkeli Mikaelin juhlapäivään eli Mikkelinpäivään 29. päivä päättyvä syyskuu on omistettu arkkienkeli Mikaelin sekä muiden enkelien kunnioittamiselle.

                                    Arkkienkeli Mikaelin ihme Lykos-joella, Colossaessa.




 
Pyhän Arkkienkeli Mikaelin ilmestykset
 
Raamatussa mainitaan arkkienkeli Mikaelin ilmestykset useita kertoja. Arkkienkeli Mikael on ilmestynyt mm. Italian Monte Gargano-vuorella Italiassa, Konstantinus Suurelle Bysantissa, Vähän Aasian Chonaessa, pyhälle Jeanne d’Arcille Ranskassa ja karmeliittanunna Antonia d’Astonac’lle Portugalissa.

Legendan mukaan arkkienkeli Mikael ilmestyi useita kertoja italialaisen Sipontumin piispalle noin vuonna 490 lähellä luolaa, jonka arkkienkeli pyysi omistettavan kristilliseen palvontaan luvaten suojeluksensa läheisen Sipontumin kaupungille. Tämä oli arkkienkeli Mikaelin ensimmäinen ilmestyminen läntisessä Euroopassa.
Paavi Gelasius (paavina 492-496) antoi rakentaa paikalle basilikan, Basilica di San Giovanni in Tumba.
Vuonna 663 Sipontumin lombardialaisia uhkasivat Bysantin hallitsijalle uskolliset kreikkalaiset, ja taistelun aattona vuoren ylle ilmestyneen leimuavan miekan tulkittiin merkitsevän voittoa kreikkalaisista. Lombardialaisten voiton jälkeen pyhän arkkienkeli Mikaelin juhlapäivää on vietetty katolisessa kirkossa 8. toukokuuta 600-luvulta lähtien ilmestyksen muistoksi.

8. toukokuuta on merkittävä päivä arkkienkeli Mikaelin suojeluksessa vuosisatoja olleelle Ranskalle, joka juhlii samana päivänä liittoutuneiden voittoa natsi-Saksasta vuonna 1945 sekä pyhän Jeanne d’ Arcin ensimmäistä voittoa englantilaisista Orleansissa vuonna 1429.

                                                    Arkkienkeli Mikael, Raphael Santi (1483-1520).
                                                    Arkkienkeli Mikael kuvataan usein kädessään
                                                    valkoinen kilpi, jossa on totuutta symboloiva
                                                           punainen risti.


                                                 

                                                     Granaattiristi sterlinghopeaa.

Arkkienkeli Mikael, kuolleiden suojelija
Roomalaiskatolisen tradition mukaan arkkienkeli Mikael, kuten arkkienkeli Gabriel, on yksi enkeleistä, jotka ovat läsnä kuoleman hetkellä. Hän auttaa kuolleita ja on heidän seurassaan tuomion hetkellä, saattaa heidät kiirastuleen ja myöhemmin esittää heidät Jumalalle heidän saapuessaan Taivaaseen.
Hautausmaiden kappeleita on omistettu arkkienkeli Mikaelille tämän takia, tuhannet kappelit ympäri maailmaa kantavat arkkienkeli Mikaelin nimeä ja katolisissa kirkoissa toimitetaan messuja arkkienkeli Mikaelin kunniaksi sielujen pelastamiseksi kiirastulesta.
  

Arkkinkelit Mikael ja Gabriel, Pyhän Katariinan luostari, Siinai, 1100-luku.

 Pyhä Fransiskus Assisilainen ja arkkienkeli Mikael

Pyhä Fransiskus Assisilainen oli erityisen omistautunut pyhälle arkkienkeli Mikaelille ja paastosi noin 40 päivää pyhän Neitsyt Maria Taivaaseenastumisesta (15. elokuuta) pyhän arkkienkeli Mikaelin juhlapäivään (29. syyskuuta). Pyhä Fransiskus sai Jeesuksen stigmat enkelin ilmestyksen aikana ollessaan paastoamassa Gargano-vuorella. Jotkin fransiskaaniyhteisöt noudattavat edelleen samaa “Pyhän Arkkienkeli Mikaelin paastonaikaa” rukoilun ja paastoamisen aikana.

Arkkienkeli Mikaelin voitto, Raffaello.

La Salette

La Saletten Neitsyt Marian ilmestys

19. syyskuuta 1846 “kaunis nainen” ilmestyi kahdelle lapselle Corpsin kylässä Iseressä, Ranskassa. Maximin Giraud, 11 vuotta, ja Melanie Calvet, 14 vuotta, paimensivat lampaita La Saletten rinteillä 1800 metrin korkeudessa. Nainen istui ja itki, nousi ja puhui lapsille kauan ranskaksi ja heidän omalla murteellaan itkien koko ajan. Lopulta hän nousi ylös jyrkkää rinnettä ja katosi kirkkaaseen valoon. Kaikki hänestä säteillyt valo tuli krusifiksista, jota hän kantoi kaulassaan, jota ympäröivät raskaat ketjut ja ruusut.
19. syyskuuta 1851 tapahtuman, todistajien ja viestien sisällön pitkän tutkimisen jälkeen Grenoblen piispa, Mgr Bruillard, julisti : “Pyhän Neitsyen ilmestymisessä kahdelle paimenelle La Saletten vuorella on kaikki totuuden tunnusmerkit ja uskovat voivat perustellusti ja epäilemättä uskoa sen varmuuteen.”

Paratiisi vuoren rinteellä

Syksyllä 1846 Melanie Calvet paimensi lampaita La Saletten vuoren rinteillä. Hän viihtyi yksin ja puhui kukille Jumalan hyvyydestä. 18. syyskuuta lampaiden omistaja lähetti Maximin Giraudin paimentamaan lampaita hänen kanssaan.

Seuraavana päivänä 19. syyskuuta lapset keksivät uuden leikin ja keräsivät kukkia rakentaakseen “Paratiisin”. He kokosivat kivistä pienen majan, jonka alaosassa he itse asuisivat ja jonka yläosassa olisi “Paratiisi”. He peittivät majan yläosan suurella kivellä, jolle he asettivat kukkaseppeleitä, kuten majan ulkoseinille. Saatuaan majan valmiiksi he istuivat katsellen sitä ja nukahtivat ruohikolle.

Herätessään Melanie näki lampaiden kadonneen ja kirkkaasta valosta ilmestyvän kauniin naisen, joka istui “Paratiisin” päällä kasvot käsissään itkien.



Suuri uutinen

Nainen nousi ylös, risti kätensä ja sanoi lapsille:

“Tulkaa lähemmäksi, lapseni, älkää pelätkö, olen täällä kertoakseni teille suuren uutisen.”

Itkevä Maria, Jeesuksen äiti ja meidän äitimme, kutsuu meitä lähestymään luottavaisesti. “Lapseni, älkää pelätkö.” (Mt. 28,10) Kuunnelkaa häntä, vaikka hänen puheensä hämmentävät meitä. Eikö hänen läsnäolonsa ole merkki siitä, että hänen Poikansa pyrkii jatkuvasti pelastamaan meidät? Maria tarjoaa meille jatkuvasti hyvää uutista, Evankeliumia, joka on niin usein unohdettu.



Minun Poikani, minun kansani

” Jos kansani ei halua alistua, joudun antamaan Poikani käden laskeutua. Se on niin vahva ja niin painava, että en voi sitä kannatella. Kaiken sen ajan jälkeen, jonka olen kärsinyt teidän muiden puolesta! Jos haluan, että Poikani ei hylkää teitä, on minun rukoiltava puolestanne taukoamatta, ja te muut, ette tee mitään! Teidän pitää rukoilla paljon, tehdä paljon, ikinä ette voi korvata rangaistusta, jonka olen ottanut teidän muiden takia.”
Kristus ei ole kostaja, painostaen orjien joukkoa. Kristuksen äiti ei vastusta poikaansa. Maria kutsuu kansansa alistumaan Kristuksen yhteyteen :”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen.” (Johannes 4,34.).

Ojentaen kätensä voiman, joka on Hänen rakkautensa voima - “Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja, hän on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset. Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin” (Luuk 1.51), Hän muistuttaa rakkaudestaan. Jumala kunnioittaa vapauttamme. Hän ei halua pelastaa meitä ilman meitä, Jeesus, jolle Jumala on alistanut kaiken. Ristin jälkeen ja joka päivä Maria äidillisellä rakkaudella huolehtii Poikansa veljistä, joiden pyhiinvaellus ei ole päättynyt tai jotka ovat vaikeuksissa ja koettelemuksissa. (Vatican 2, L.G. 62). Maria vaatii meitä jatkuvasti korjaamaan kuvaa, jonka teemme Jumalasta ja asennettamme Jumalaan.











Jumalan kansan kieltäytyminen

“Olen antanut teille kuusi päivää työskentelyyn, olen varannut seitsemännen itselleni, ja te ette halua antaa sitä minulle. Tämä on se asia, joka niin painaa Poikani käsivartta.”

Kuuden luomisen päivän jälkeen Jumala lepäsi seitsemäntenä. Samoin ihminen työskentelee kuusi päivää ja hengähtää seitsemäntenä. Jos työstä tulee orjuus, tästä päivästä tulee vapautuksen päivä, jolloin ihmisistä tulee Jumalan sydämen mukaisia. (Gen. 2,1; Ex.23,12; Deut.5,12). Onko tämä päivä meille ja aikalaisillemme todella vapaiden ihmisten levon päivä, Herran päivä Jumalan lapsille, sovinnon tekemisen päivä veljille?

“Ja myös, he, jotka ajavat kärryjä eivät osaa olla puhumatta ilman, että he liittävät mukaan Poikani nimen. Nämä ovat ne kaksi asiaa, jotka painavat Poikani käsivartta.”

Pojan nimi, Jeesus, tarkoittaa: “Jumala pelastaa” (Mt. 1,21). Se kertoo kuka on Jeesus ja mikä on hänen tehtävänsä maailmassa. Se on “ainoa nimi, jonka kautta voimme tulla pelastetuiksi” (Apostelien teot 4,12).
Maria toistaa meille väsymättä : “Kristuksen nimeen, pyydämme, anna meidän tehdä sovinto Jumalan kanssa.”(Kor 5,20) . Eikö pinnallinen uskontomme tee tästä nimestä pilkan aiheen?
Teidän takianne Nimeni on tahrattu kaikkien kansojen keskuudessa (Hes. 36,20). Älkää unohtako kristittyjen velvollisuuksia: joka pilkkaa ihmistä on Jeesuksen Kristuksen pilkkaaja, “Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.”(Mt. 25,40).




Je te ette tehneet mitään

“Jos sato menee pilalle, se ei näytä vaikuttavan teihin. Annoin teidän nähdä viime vuoden perunoiden kanssa, ja kiinnititte tähän vain vähän huomiota. Asia oli toisin, kun huomasitte perunoiden menneen huonoiksi, vannoitte valoja ja liititte Poikani nimen niihin. Tänä vuonna ne jatkavat huonoksi menoaan, ja jouluna perunoita ei ole enää jäljellä.
Ette ymmärrä lapseni! Kerron asian teille toisella tavalla. Jos sato menee pilalle…

Jos teillä on vehnää, älkää kylväkö sitä, kaikki minkä kylvätte, pedot syövät sen ja kaikki mikä kasvaa muuttuu pölyksi niittäessä. Tulee suuri nälänhätä. Ennen kuin nälänhätä tulee, kaikki alle seitsemän vuotiaat lapset alkavat vapisemaan ja kuolevat heitä kantavien käsivarsille. Muut suorittavat katumusta nälän kautta. Pähkinöistä tulee tyhjiä, viinirypäleet mätänevät.”










Jouluna 1846 Corpsissa ei ollut enää perunoita. Seuraavina kuukausina koko Eurooppa koki ensin maatalouden kriisin, sitten talouden, teollisuuden, kulttuurin ja poliittisen kriisin: vehnän, viiniköynnösten ja pähkinöiden sairauksia… Ensimmäiset uhrit olivat lapsia. Aikalaiset olivat tapahtumien pysähdyttämiä. Tänä päivänä, kuten aiemmin, nälänhätä, sota, sosiaaliset epäoikeudenmukaisuudet, pienet lapset, jotka kuolevat :” Ja te ette tee mitään!”
Tämä maailma katoaa ja me sen mukana: mikään ei ole tärkeämpää kuin asettaa luottamuksemme Jeesukseen Kristukseen ja työskennellä hänen kanssaan tehdäksemme maailmasta humaanimman ja veljellisemmän : alkusoitto uudelle maailmalle, jonka saattoi alulle Ylösnoussut ja johon hän on mennyt valmistaakseen meille paikan (Johannes 14,3).

Puhuttuaan ensin yksin Maximinille ja sitten Melanielle, kaunis nainen jatkoi puhettaan kummallekin lapselle yhdessä heidän omalla kielellään.




Jos he kääntyvät

“Jos he kääntyvät, muuttuvat kivet ja kalliot vehnävuoriksi ja maa kylvää itsestään perunoita.”

Minkälaisia kuvia käyttää kertoakseen ihmeistä, joita Jumala haluaa tehdä meissä ja meille, jos käännämme todella sydämemme häntä kohti? Profeetta Jesaja julisti tätä uudelleen löydettyä harmoniaa (Jes. 2), joka “annetaan hänelle, joka etsii ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa, ollakseen oikeamielinen Hänen edessään.” (Mt. 6,33). Jumalan valtakunta tulee lähemmäksi : ” Kääntykää ja uskokaa Evankeliumiin.” (Mk 1,15)

“Rukoiletteko hyvin, lapset?”
” Emme kovin hyvin, rouva.”
“Voi! lapseni, pitää rukoilla hyvin, illalla ja aamulla, vaikka ette sanoisi kuin yhden “Isä Meidän” ja yhden “Terve Maria”. Ja kun voitte tehdä enemmän, sanokaa enemmän.”
“Kesällä vain jotkut iäkkäät naiset käyvät messussa. Muut työskentelevät sunnuntaisin koko kesän, ja talvella , kun he eivät tiedä mitä tehdä, he käyvät messussa, kuin tehdäkseen pilkkaa uskonnosta. Paaston aikana, he menevät teurastajalle, kuin koirat.”


Kaikkina päivinämme vaarantakaamme ja uhratkaamme oma elämämme Jeesusta seuraten, mikä ei ole mahdollista, jos emme pysy Kristuksen yhteydessä. Kutsua itseään uskovaksi muuttamatta tapojaan Evankeliumin valon mukaisiksi, pysyen eristäytyneenä Kirkon yhteydestä, eikä se ole uskonnon pilkkaamista? Maria osoitti meille kohdan, joista lähtien me voimme ylläpitää ja kehittää uskoa. Joka päivä ilta ja aamu, rukous, Isä Meidän ja Terve Maria. Joka viikko todellinen osallistuminen sunnuntain Eukaristiaan kirkossa. Joka vuosi paastonaika, uusi henki, vapaiden ihmisten arvokkuuden tiedostaminen, osallistuminen ristiinnaulitun ja ylösnousseen Kristuksen kanssa, palvellen aikamme ihmisiä. Tämä on se minkä voimme “tehdä paremmin” sen sijaan, että eläisimme raakalaismaisesti “kuin koirat”. Osoittaen minimin, Maria jätti tilaa vapaudellemme, valinnallemme, tahdollemme osallistua. Hän osoitti meille lähteen, alkukohdan, joka avautuu toivoon.

Neitsyt Maria kertoi lapsille myös salaisuuksia, jotka he saisivat paljastaa vasta myöhemmin vuonna 1858. Salaisuudet ennustivat sotia Eurooppaan “ennen kuin kaksi kertaa 50 vuotta olisi kulunut” sekä kirkkoon kohdistuvaa vainoa.



Huomaamaton huolehtiva läsnäolo elämissämme
“Ettekö ole nähneet pilaantunutta vehnää, lapseni?”
“Emme, rouva!”
“Mutta, te, Maximin, lapseni, teidän on täytynyt nähdä se kerran, Coinissa, yhdessä isänne kanssa. Pellon omistaja pyysi isäänne tulemaan katsomaan pilalle mennyttä vehnää. Te menitte pellolle. Olitte ottaneet käteenne kaksi tai kolme tähkää, olitte kauhuissanne ja kaikki muuttui pölyksi. Palatessa, kun olitte vain puolen tunnin päässä Corpsista, isänne antoi teille leivänpalan sanoen:” Ota, pienokaiseni, syö vielä tämän vuoden leipää, sillä en tiedä mitä seuraavana vuonna syödään, jos vehnä jatkaa näin.”
“- Voi! kyllä, rouva. Nyt muistan. En muistanut sitä aiemmin.”
Monsieur Giraudilla, Maximinin isällä, ammatiltaan kärrynpyörien tekijä, ei ollut tarvetta Jumalalle pitkään aikaan. Aluksi hän ei halunnut tietää mitään siitä, mitä hänen lapsensa kertoi. Kunnes Maximin sanoi hänelle:” Mutta isä, hän puhui minulle sinusta.”. Ihmetellen, hän löysi Marian puheissa hellyyden Jumalan, joka on läsnä perheenisän ahdistuksessa, kun hänellä ei ole enää antaa leipää lapselleen. ” Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä.” (Mt6.32).
Monsieur Giraud ei tiennyt, että hänen eleensä jakaa leipä heijastaa Jeesuksen puhetta: “Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät!”(Luuk 11,11). Eikö tämän takia Jeesus anna itsensä meille Eukaristiassa jaetun leivän merkin alla? Maximinin kanssa, voimme vastata : “Kyllä, muistan sen nyt.”



Koko kansalleni

“Lapseni, teidän pitää välittää tämä koko kansalleni.”

Kauniin rouvan viimeiset puheet lähettivät lapset tehtävää toteuttamaan. Se minkä olemme ymmärtäneet, pitää meidän elää. Maximin ja Melanie ovat saattaneet tehtävänsä loppuun :”Lasten tehtävä on loppunut, Kirkon on alkanut.” Omassa tehtävässämme, päivittäin, missä olemmekin, Maria on mukana teillämme. ” Menkää, lapseni, välittäkää hyvä koko kansalleni.”
Kaunis rouva nousi jyrkän rinteen ja katosi valoon, joka häntä ympäröi.

Pyhiinvaellus

Ilmestyksen jälkeen pyhiinvaeltajat nousivat karuja polkuja kohti Häntä, jota he kutsuivat sovittajaksi. Korkean rinteen yksinäisyydessä kohoavat basilika ja pyhiinvaeltajien majatalot. La Saletten ilmestyksellä oli huomattava vaikutus aikalaisiin ja lehdistöön. Kristinuskon mukaisen elämä virkistyi alueella. Ranskasta ja ulkomailta virtasi pyhiinvaeltajien joukkoja. Kristityn kansan joukossa kasvoi rukouksen, kääntymyksen ja osallistumisen liike. Vuonna 1872 La Salettessa alkoivat kansalliset pyhiinvaellukset, ja pyhäkön papeista sai alkunsa Notre Dame de La Salette Missionaires-lähetysliike. La Saletten sisarien liike kasvoi vastaavasti.
La Salette on vaikuttanut joukkoon pyhimyksiä, pappeja, ja kirjalijoita: Don Bosco, pyhä Jean Marie Vianney, Isä Eymard, pyhä Sophie Barat, Monsieur Le Prevost, Mgr Dupanloup, Bloy, Huysmans, les Maritain, E. Psichari, F. Mauriac, S. Fumet, L. Massignon,…
La Salette on uusi liike kohti Kirkon uskon ydintä, kaukana epäilyttävistä uskomuksista. Maria kutsuu poikansa luokse heitä, jotka hänen kyyneltensä kautta löytävät Jumalan hellyyden kansaansa kohtaan. Ristin valossa, hänen puheensä pysähdyttävät meidät yllättävyydellään ja virkistävyydellään, resonoiden Raamatun tekstejä. Yhdistymme jokapäiväisten velvollisuuksiemme sydämessä.





Jeesuksen kuva kivissä

La Saletten ilmestyksen alussa Neitsyt Maria istui itkien lasten rakentaman “Paratiisin” kivien päällä. Lapset Maximin ja Melanie keräsivät muistoksi kiviä, joilla Maria istui. Myöhemmin Corpsiin saapui pyhinvaeltajia, jotka pyysivät saada muistoksi kiviä ilmestyksen paikalta. Maximin toi heille kiven. Pyhiinvaeltajia oli monta, joten he halkaisivat kiven jakaakseen kiven osat usealle ihmiselle. Ihmetyksekseen he näkivät halkaistun kiven sisäpinnalla Jeesuksen kasvot. Ilmiö toistui useissä kivissä seuraavina vuosina. Corpsin pappi kirjoitti todistuksen, jonka mukaan kivissä todella oli kuva Jeesuksen kasvoista.

Pyhän Neitsyt Marian Taivaaseenastuminen

                                                       Pyhän Neitsyt Marian Taivaaseenastuminen,
                                                       Peter Paul Rubens.


Neitsyt Marian Taivaaseenastumisen juhla 15. elokuuta

Neitsyt Marian taivaaseenastuminen on traditioon perustuva katolisen kirkon dogmi, jonka mukaan Maria on kuoltuaan noussut sieluineen ja ruumineen taivaaseen. Marian taivaaseenastumisen juhlaa vietetään vuosittain 15. elokuuta.

Pyhä Efraim esitti ajatuksen, jonka mukaan Marian ruumis oli säilynyt vahingoittumattomana kuoleman jälkeen.

5. vuosisadalta peräisin olevan apokryfikirjoitukseen Transitus Mariae liittyvän tradition mukaan Maria oli nähnyt Öljymäellä enkelin, joka ojensi hänelle Elämänpuun oksan ja ilmoitti hänelle lähestyvästä kuolemasta. Maria palasi kotiinsa ja kertoi ilmestyksestä. Ihmeenomaisesti apostolit palasivat eri paikoista, joissa he olivat saarnaamassa, ja ympäröivät Marian. Jeesus ja enkelit ilmestyivät vastaanottamaan Marian sielun, jonka Jeesus antoi arkkienkeli Mikaelille. Apostolit veivät Marian ruumiin hautaan Öljymäen juurelle. Muutamaa päivää myöhemmin Jeesus ilmestyi uudelleen ja vei Marian ruumiin Paratiisiin, jossa hänen kehonsa ja sielunsa yhdistyivät.
Johannes Damaskuslainen on kirjoittanut Jerusalemin kirkon traditiosta. Jerusalemin piispan Juvenaliksen mukaan Maria oli kuollut ympärillään kaikki apostolit lukuunottamatta Tuomasta. Muutamaa päivää myöhemmin Tuomas saapui paikalle ja pyysi saada nähdä haudan, jonka apostolit löysivät tyhjänä. He päättelivät Marian ruumiin nousseen Taivaaseen.
Toisen, 9. vuosisadalla ensimmäisen kerran mainitun tradition mukaan Maria kuoli Efesoksessa luonaan apostoli Johannes, jolle Jeesus oli antanut äitinsä ristillä.

                                                       Neitsyt Maria, Taivaan kuningatar.



“Taivaalla näkyi suuri tunnusmerkki: nainen, jolla oli pukunaan aurinko, kuu jalkojen alla ja pään päällä seppeleenä kaksitoista tähteä. Hän oli raskaana ja huusi tuskissaan synnytyspolttojen vaivaamana.” (Ilmestyskirja)

Rukous Marialle Taivaaseenastumisen juhlapäivänä

“Iloitkaa, ylhäinen Kuningatar ja Taivaan Valtiatar, iloitkaa ylimmässä korkeudessa, teidän ihmeellisestä etuoikeudestanne, vertaansa vaillla olevasta loistosta ja olkaa ikuisesti täydellisen onnellinen. Kuitenkin, Oi hyvä ja hellä Äiti, pyydän teiltä, että te hyväntahtoisesti tältä loiston valtaistuimelta , jolla istutte, laskette minuun armollisen katseenne. Mitä lähempänä olette armojen lähdettä, sanoo pyhä Alphonse Liguori, sitä enemmän voitte välittää niitä minulle, ja koska kerran Taivaassa tiedätte paremmin kärsimykseni, teillä täytyy yhtälailla olla enemmän sääliä minua kohtaan ja suojella minua enemmän; katsokaa siis minuun ja suojelkaa minua.
Oi hellä Äitini, katsokaa millaisille myrskyille ja kuinka suurille vaaroille altistun joka päivä; voi! minun täytyy kestää niitä niin kauan kuin kestää elämäni täällä alhaalla. Ah! Onnellisen kuolemanne ja loistokkaaan Taivaaseenastumisenne ansioilla, antakaa minulle pyhä kestävyys Jumalan rakkaudessa, jotta lähtiessäni tästä elämästä armon tilassa, saavun yhtenä päivänä perille Taivaaseen suutelemaan minä myös äidillisiä jalkojanne, liittyäkseni taivaallisiin henkiin, ylistääkseni teitä heidän kanssaan ja juhlimaan loistoanne, kuten te ansaitsette.”

Marian Taivaaseenastumisen novena

Pyhän Alphonse Liguorin mukaan Marialle omistautuneet kristityt juhlivat huolellisesti ja odottaen hänen juhliensa novenia, ja tänä aikana pyhä Neitsyt kaikella rakkaudellaan heitä kohtaan antaa heille mittaamattomasti kaikkein erityisimpiä armolahjoja. Jeesus Kristus lupasi eräänä päivänä pyhälle Gertrudelle vastaanottavansa erityisellä rakkaudella kaikki heidät, jotka valmistautuvat juhlimaan omistautuen Taivaaseenastumisen juhlaa. Sama pyhimys näki toisen kerran pyhän Neitsyen viitan alla suuren joukon sieluja, joita pyhä Neitsyt katsoi rakkaudellisesti; hän ymmärsi, että nämä olivat he, jotka olivat edeltävinä päivän valmistautuneet hartailla harjoituksilla juhlimaan Taivaaseenastumista. Kaikista Marian kunniaksi asetetuista juhlista loistavin on Taivaasenastumisen juhla, jota voidaan pitää hänen elämänsä maan päällä lopun tiivistelmänä ja kruununa ja joka pitää sisällään neljä suurta mysteeriä: hyvin pyhän Neitsyen kuoleman, hänen ylösnousemuksensa, Taivaaseenastumisensa sieluineen ja ruumiineen ja hänen kruunaamisensa Taivaassa. Hän myös jakaa armolahjoja ja suosionosoituksia suuremmassa määrin kuin koskaan. Minun tulee siis valmistautua odottaen novenalla, jonka aikana teen seuraavat harjoitukset:
1, Joka päivä, jos voin, avustan omistautuen Messussa, kiittääkseni ihailtavaa Kolminaisuutta armoista, joita hän on välittänyt Marialle, etenkin hänen loistavan Taivaaseenastumisensa päivänä ja tässä tarkoituksessa toistan rukoukset edeltävänä päivänä. Tämä Messun uhraus, jossa muistan armoja, joiden kohteena Maria on ollut, on hänelle hyvin mieluisa, kuten hän itse on kertonut pyhän Alphonsen mukaan; todellakin, ollen kykenemätön riittävästi antamaan tunnustusta kaikista suosionosoituksista, joita Herra hänelle on antanut, pyhä Neitsyt katsoo tyytyväisenä kuinka hänen lapsensa auttavat maksamaan tämän velan.
2, Pyrin vierailemaan Marian luona kirkossa, joka on hänelle omistettu tai ainakin hänen kuvansa edessä ja toistan omistautuen 12 Ave Mariaa, kunnioittaen kahtatoista hyvettä, joita hän on harjoittanut elämänsä aikana ja joiden ansiosta hän on Taivaaseenastumisen päivänä saanut 12 tähden kruunun. P. Rossignolin mukaan hän on kertonut useita kertoja, että tämä tapa on hänelle hyvin mieluisa.
3, Tämän novenan aikana lähestyn pyhää Ehtoollista niin usein kuin ohjaajani sen minulle sallii, kunnioittaakseni Mariaa Äitiäni, antaen hänelle Jeesuksen Sydämen, kun minulla on se itsessäni. P. Segneri vakuuttaa, että emme voi paremmin kunnioittaa Mariaa kuin Jeesuksen kautta.
4, Harjoitan näiden päivien aikana erilaisia hyveellisiä tekoja, sisäistä ja ulkoista itsekieltäymystä muodostaakseni kuin kukkakimppuja, jotka ojennan pyhälle Neitsyelle hänen juhlansa päivänä. Maria, niin hyvä ja niin rakastava, ei jätä korvaamatta suureellisesti näitä uhrauksia, joita hän tervehtii ja vastaanottaa suosiollisesti.
5, Vietän nämä päivät, jos mahdollista, kuin retriitissä. Pidättäydyn erityisellä huolella kaikesta mikä voisi aiheuttaa pienimmänkin tuskan Jeesuksen jumalalliselle Sydämelle ja Marian, hyvän Äitini, Perisynnittömälle Sydämelle.

Lopulta, juhlapäivänä, ehtoollisen jälkeen, omistaudun erityisesti Marian palvelukseen, kuten olen tehnyt sen aiemminkin; valitsen hänet uudellleen Kuningattarekseni, Puolustajakseni ja Äidikseni ja uudistan päätöksen kunnioittaa, rakastaa ja palvella häntä paremmin tulevaisuudessa. Muiden Marian juhlapäivien valmistautumisen aikana noudatan, siinä määrin kuin mahdollista, samoja harjoituksia.

Novenan rukous

On hyvin mieluisaa Marian Perisynnittömälle Sydämelle, jos novenan jokaisena päivänä lausut omistautuen rukoukset tervehtiäksesi ja kiittääksesi Hyvin Pyhää Kolminaisuutta etuoikeuksista, jotka hän myönsi Marialle Taivaaseenastumisen päivänä.

“Palvon teitä, ikuinen Isä, koko taivaallisen hovin kanssa, Herranani ja Jumalanani, ja kiitän teitä loputtomiin kaikista armoista, suosionosoituksista, joita olette antaneet hyvin Pyhälle Neitsyt Marialle, rakastetulle tyttärellenne. Kiitän teitä erityisesti voimasta, jolla olette täyttäneet hänet hänen Taivaaseenastumisessaan. Pater, Ave Maria, Gloria.

Palvon teitä, ikuinen Poika, koko taivaallisen hovin kanssa, Jumalanani ja Pelastajanani, ja kiitän teitä loputtomiin kaikista armoista, kaikista suosionosoituksista, joita olette antaneet hyvin Pyhälle Neitsyelle, rakastetulle Äidillenne. Kiitän teitä erityisesti korkeasta viisaudesta, jolla olette hänet kaunistaneet hänen Taivaaseenastumisessaan. Pater, Ave Maria, Gloria.

Palvon teitä, Pyhä Henki, Jumalanani ja Herranani, kiitän teitä loputtomasti kaikista armoista ja kaikista suosionosoituksista, jotka olette antaneet pyhälle Neitsyelle, hyvin rakastavalle puolisollenne. Kiitän teitä etenkin täydellisestä ja jumalallisesta rakkaudesta, jolla olette sytyttäneet hyvin puhtaan ja hyvin Pyhän Sydämensä hänen Taivaaseenastumisessaan. Pyydän teiltä nöyrästi, tahrattoman puolisonne nimessä, antamaan anteeksi kaikki synnit, joita olen tehnyt ensimmäisestä hetkestä, jona olen alkanut teitä loukkaamaan nykyhetkeen asti. Kadun niitä koko sydämestäni, ja olen vakaasti päättänyt kärsiä ennemmin kuoleman kuin loukata uudelleen teidän jumalallista Majesteettianne. Rakastetun puolisonne hyvin suurilla ansioilla ja tehokkaalla suojeluksella, olkaa hyvä, pyydän teiltä, antakaa minulle teidän armonne ja jumalallisen rakkautenne hyvin arvokas lahja. Antakaa minulle myös, pyydän teiltä, erityiset valot ja turvat sillä tavoin kuin teidän ikuinen Kaitselmuksenne haluaa pelastaa minut ja ohjata minut Marian luokse. Pater, Ave Maria, Gloria.”

                                                      Neitsyt Marian Taivaaseenastuminen,
                                                              Michel Sittow, n. 1500.


Elokuu on omistettu Neitsyt Marian Taivaaseenastumisen sekä Marian Perisynnittömän Sydämen kunnioittamiselle.

Kunnianarvoisa Maria Villani, dominikaaninunna Napolissa, harjoitti seuraavaa omistautumista joka päivä.

“Terve Herrani Jeesuksen Kristuksen, Marian rakastetun Pojan, Pyhä Sydän. Annan teille pyhän Äitinne hyvin puhtaan Sydämen, yhdessä kaikkien hänen teihin maan päällä kohdistamiensa hellyydenosoitusten kanssa. Kiitän teitä kaikista armoista, kaikista etuoikeuksista, joilla olette rikastuttaneet hänen neitseellisen ja Perisynnittömän Sydämensä. Terve Maria, Armoitettu, Jumala kanssasi. Siunattu Sinä naisten joukossa, ja siunattu on kohtusi hedelmä, Jeesus. Pyhä Maria, Jumalan Äiti, rukoile meidän syntisten puolesta, nyt ja kuolemamme hetkellä. Aamen.

Terve, Marian hellä Sydän. Annan teille Jeesuksen, ainoan Poikanne, jumalaisen Sydämen. Kiitän teitä hellyydenosoituksista, joilla olette sen ympäröineet. Siunaan teitä, Neitsyt Marian jumalallinen Poika, armoista, joiden puolesta olette uhrautuneet antaaksenne ne rakastetun Äitinne Sydämelle. Terve Maria,…

Terve, Jeesuksen ja Marian Pyhät Sydämet, palvon teitä kaikkein nöyrimmällä kunnioituksella. Rakastettava Jeesus, pyhä Neitsyt Maria, anna teille sydämeni, yhdessä teidän rakastettavien Sydämienne kanssa; yhdessä, oi Maria, teidän Sydämenne kanssa, kaikkein läheisimmin teidän jumalaisen Poikanne Jeesuksen Sydämeen yhdistyneen; yhdessä Oi Jeesus, teidän Sydämenne, kaikkein läheisimmin Äitinne Marian Sydämeen yhdistyneen. Terve Maria,…”

Sisar Maria Villani, kuuluisa hyveellisyydestään ja hellästä omistautumisestaan Taivaan Kuningattarelle, jolta hän sai erityisiä suosionosoituksia, kutsui Mariaa näillä rukouksilla myös Taivaaseenastumisen päivänä, jolloin jumalallinen Neitsyt ilmestyi hänelle säteillen loistoaan. Hän kiitti palvelijatartaan tämän uhrauksista ja kunnioittavista tervehdyksistä ja lupasi antaa hänelle Poikansa kautta kaikki armot, joita hän pyytäisi. Nunna, joka omistautuessaan tunsi sanoinkuvaamatonta katumusta ja hellyyttä ja joka paloi lähimmäisenrakkautta, pyysi, että kaikki, jotka noudattivat samaa hartaudenharjoitusta kuin hän, tuntisivat saman rakkauden ja katumuksen tunteet kuin hän. Pyhä Neitsyt lupasi tämän ja lisäsi:” En lupaa ainoastaan sen mitä pyydät, vaan elämässä ja kuolemassa, suojelen erityisesti heitä, jotka kunnioittavat minua tällä omistautumisella; pelastan heidät kaikesta sisäisestä ja ulkoisesta vaarasta ja annan heidän aina tuntea suojelukseni vaikutukset.”
Nämä puheet täyttivät nunnan sydämen ilolla ja lohdutuksella, ja hän suositteli harjoitusta monille uskoville. Lisäksi hän mainitsi sen kirjoituksissaan, kuten voimme nähdä kirjassa Taivaallinen Koulu, kappale XII ja hänen Elämässään, joka painettiin Bolognassa 1682 ja siinä, joka julkaistiin Napolissa 1717.

                                           Neitsyt Marian Taivaaseenastuminen (Assunta),
                                                                     Tizian, 1516-18.


Maria-Magdalena de Pazzin puhe ekstaasissa Taivaaseenastumisen muistopäivän lähestyessä

“Oi hyvin hellä Maria, kuinka te olette puhdas ja kuinka te olette kaunis! Hellä katseenne hurmaa enkelit, lohduttaa syntisiä ja täyttää luodut ilolla ja onnella. Oi Maria, silmienne kauneudesta iloitsee koko Paratiisi.
Taivaaseen noustessanne, Oi Maria, te jätätte Paratiisin maan päälle, koska kerran te jätätte tänne ainutlaatuisen siveellisyyden mallin, joka verrattuna kaikkiin muihin tiloihin, on Paratiisi maan päällä. Kuten Taivaaseen ovat suljettuina kaikki täydellisyydet, kaikki armot ja kaikki hyveet; samoin neitseyden tilassa on kaikki hyveen täydellisyys, jonka voi täällä saavuttaa.
Oi Maria, nousitte iloitsemaan kohtunne hedelmästä! … Kuinka paljon suosionosoituksia voi ylhäinen Neitsyt antaa luoduille! mutta voi! heillä ei ole riittävästi kestävyyttä pyytää niitä.
Oi Maria, mitä voin teille tarjota ja teille antaa, mikä olisi teille mieluista? Annan teille ainokaisen Poikanne jumalallisen Sydämen; onko Hän teille kaikkein arvokkain lahja?
Oi Maria, rakastettava Maria, teidät on nostettu Taivaaseen; kuinka te olette loistava, Oi Maria! Te olette ovi, jonka kautta meillä on pääsy taivaalliseen isänmaahan ja jonka kautta Jumala on laskeutunut maan päälle. Oi Maria, kukaan ei ole ikinä kärsinyt yhtä julmaa marttyyriutta kuin te ainokaisen Poikanne Kärsimyksen aikana. Te olette Neitsyt ja marttyyri, puoliso, äiti, ja tytär, kyyhkynen. Oi kuinka tunnette iloa ainokaisen Poikanne syleilyssä! Kuinka paljon armolahjoja, oi Maria, meille on annettu Taivaaseenastumisenne myötä!”

Hän kruunasi hengellisesti Marian, sielu, joka uhrasi kaikki ainutlaatuisen Neitsyen ansiot, kaikki ylistykset, joiden kohteena oli ollut hänen loistava sielunsa ja kaikki Pyhien ansiot, aikeenaan lisätä hänen jo erinomaista kunniaansa; tällä tavoin hän yhdistyi Sanaan kruunatakseen Marian. Kuka voisi kertoa ja ymmärtää kuinka tämä uhri tuotti hänelle iloa!



                        

                                                  Neitsyt Marian kruunaaminen Taivaassa,
                                                            Fra Angelico, 1437-1446.


Hyvin pyhä Neitsyt osoitti puheensa kunnianarvoisalle Jeesuksen sisar Marialle:” Tyttäreni, haluan sinun tuntevan suurenmoisen etuoikeuden, jonka jumalallinen Poikani minulle antoi hetkellä, jolloin lähdin maan päältä. Tiedät kuinka jumalallinen Majesteetti antoi minun vapaasti valita kuoleman tai siirtymisen suoraan maallisesta elämästä ikuisen onnen ja autuuden näkyyn; siinä määrin, että jos olisin kieltäytynyt kuolemasta, Kaikkein Korkein olisi vahvistanut valintani, koska synti ei ole ikinä pitänyt minua otteessaan, ei minun myöskään täytynyt kärsiä rangaistusta, joka oli kuolema. Mutta valitsin vapaaehtoisesti seuraavani ja imitoivani jumalaista Poikaani, joka halusi täyttää Jumalan oikeuden ihmisten syntien takia Kärsimyksellään ja kuolemallaan.
Hän oli niin tyytyväinen valintaani, että hän korvasi sen välittömästi suostuen pyyntööni, suurenmoiseen suosionosoitukseen kaikille Kirkon lapsille, että otan kuoleman hetkellä erityiseen suojelukseeni kaikki palvelijani, jotka kutsuvat minua ja valitsevat minut puolustajakseen Jumalan edessä, onnellisen kuolemani muistoksi, tämän kuoleman, jota olen pyytänyt imitoidakseni jumalallista Poikaani, puolustan heitä demonia vastaan, autan ja suojelen heitä, lopulta esittelen heidät ylimmässä Armollisuuden tribunaalissa ja rukoilen heidän puolestaan.
Tämän takia Herra on antanut minulle uuden suosionosoituksen, ja hän on vakuuttanut minulle antavansa palvelijoilleni suuren suojeluksen, olkoon se kuolla pyhästi tai elää puhtaammin, jos he ennen elämänsä loppuun saapumista kutsuvat minua kunnioittaakseen arvokasta kuolemaani.
Haluan siis, tyttäreni, että tästä lähtien muistat sitä jatkuvasti hartaalla ja luottavaisella omistautumisella ja et lakkaa siunaamasta, kunnioittamasta ja ylistämästä Kaikkivaltiasta, joka on halunnut toteuttaa kanssani näin paljon ihmeitä kaikkien ihmisten hyväksi.”

Omistautuminen Marian seitsemälle ilolle Taivaassa

Pyhällä Thomas Canterburylaisella oli tapana lausua joka päivä enkelin tervehdys, Angelus, kunnioittaakseen Marian maan päällä kokemia seitsemää iloa.
Mutta yhtenä päivänä Neitsyt ilmestyi hänelle: ” Thomas”, sanoi Neitsyt hänelle:” omistautumisenne on minulle hyvin mieluisaa, mutta minkä takia, ette rukouksissanne muista kuin ne ilot, jotka olen tuntenut maan päällä? Tästä lähtien, ajatelkaa myös yhtä lailla niitä, niitä, jotka peittivät minut Taivaassa, koska lohdutan kaikkia heitä, jotka kunnioittavat näitä kahdenlaisia iloja. Täytän heidät ilolla ja esittelen heidät pojalleni kuoleman hetkellä.”

Miellyttääkseni hyvän Äitini Sydäntä, toistan oktaavin jokaisena päivänä hänen taivaassa tuntemiensa seitsemän ilon muiston.

1, Onnittelen teitä, Pyhän Hengen Puoliso, ilosta, jonka tunnette Paratiisissa nähdessänne teidät nöyryytenne ja neitsyytenne enkelikuorojen yläpuolelle nostamina. Ave Maria, …

2, Onnittelen teitä, Oi Jumalan Äiti, onnesta, jonka tunnette Paratiisissa, kun näette loistonne kaunistavan ja valaisevan säteilyllään Taivaan kuten Aurinko valaisee säteilyllään koko maailman. Ave Maria, …

3, Onnittelen teitä, Oi Jumalan Tytär, ilosta, jonka tunnette Paratiisissa nähdessänne kaikkien Enkelien ja Arkkienkelien, Valtaistuinten ja Herruuksien ja kaikkien onnellisten Henkien hierarkioiden kunnioittavan Teitä, tunnustan teidät Luojani Äidiksi ja noudatan pienintäkin merkkiänne. Ave Maria, …

4, Onnittelen teitä, Oi hyvin Pyhän Kolminaisuuden Palvelijatar, onnesta, jonka teille on antanut Paratiisissa tapa, jolla Jeesus on heti antanut teille armolahjat, joita häneltä pyydätte. Ave Maria, …

5, Onnittelen teitä, ylhäinen Prinsessa, siitä, että te yksin olette ansainneet istua jumalaisen Poikanne oikealla puolella, hänen, joka istuu ikuisen Isänsä oikealla puolella. Ave Maria, …

6. Onnittelen teitä, syntisten Toivo, kärsivien Suoja, suuresta ilosta, jonka tunnette Taivaassa, koska ikuinen Isä antaa kaikille heille, jotka ylistävät teitä ja kunnioittavat teitä, armonsa tässä maailmasssa ja säteilevän loistonsa toisessa maailmassa. Ave Maria, …

7, Onnittelen teitä, Oi Äiti, Puoliso ja Jumalan Tytär, siitä, että kaikki armot, kaikki ilot, kaikki onnet ja kaikki suosionosoitukset, joista iloitsette Paratiisissa eivät ikinä vähene, vaan ainoastaan kasvavat tuomion päivään asti ja kestävät koko ikuisuuden ajan. Ave Maria, …

Taivaaseenastumisen muistopäivän saarna, Bossuet

Jacques-Benigne Bossuet (1627-1704) oli ranskalainen piispa, saarnaaja ja kirjailija. Jotkut pitävät häntä “suurimpana puhujana, jonka maailma on tuntenut.”

Taivaaseenastumisen muistopäivän saarnassaan vuodelta 1660 Bossuet todistaa Marian rakkautta Poikaansa kohtaan. Hänen kuolemansa vaikutti jatkuvan ihmeen loppumiselta. Jatkuva ihme oli ollut, että Maria saattoi elää erillään rakastetustaan. Kerrottiin, että Bossuet kirjoitti saarnan kahden enkelin sanelun mukaan.

“Mutta voinko kertoa teille kuinka loppui tämä ihme ja kuinka tapahtui se, että rakkaus antoi tämän iskun? Oliko se jokin palavampi kaipuu, jokin voimakkaampi siirros, jokin aktiivisempi liike, joka saapui irrottamaan tämän sielun? Jos minun on sallittua, kristityt, sanoa teille mitä ajattelen, minusta tämä vaikutus johtuu, ei poikkeuksellisista liikkeistä, vaan ainoastaan Pyhän Neitsyen rakkauden täydellistymisestä. Mutta koska tämä jumalallinen rakkaus hallitsi hänen Sydäntään ilman yhtäkään estettä ja täytti kaikki hänen ajatuksensa, sen vaikutus kasvoi ja täydellistyi kaipuusta, moninkertaistui itsestään, sillä tavoin, että siitä tuli, leviten aina, niin täydellinen, että maa ei kyennyt sitä enää pitämään sisällään. Tule poikani, sanoi tämä kreikkalainen kuningas, ulota kauemmaksi valloituksesi, valtakuntani on liian pieni pitääkseen sinut sisällään. Oi Pyhän Neitsyen rakkaus, täydellisyytesi on liian korkea-arvoinen ja et kykene enää pitäytymään kuolevaisessa ruumiissasi; tulesi työntää liekkejä, jotka ovat liian voimakkaita ja eläviä tullakseen peitetyiksi tähän tuhkaan: Mene säteilemään ikuisuuteen; mene palamaan Jumalan kasvojen edessä; mene sammuttamaan itsesi Hänen suunnattomassa rinnassaan, joka on ainoa, joka voi pitää sinut sisällään. Niin jumalallinen Neitsyt antoi ilman tuskaa ja kärsimystä pyhän ja siunatun sielunsa Poikansa käsiin. Ei ollut tarpeen, että hänen rakkautensa ponnistelisi erityisillä liikkeillä. Kuten kaikkein kevein ravistus irrottaa puusta jo kypsän hedelmän, näin poimittiin tämä sielu tullakseen yht’äkkiä nostetuksi Taivaaseen; näin kuoli jumalallinen Neitsyt jumalallisen rakkauden hengen voimalla, ja hänen sielunsa nostettiin Taivaaseen pyhän kaipuun pilvillä. Pyhät enkelit sanoivat: ” Kuka on tämä, joka nousee kuin mirhamin ja suitsukkeen tuoksuva savu?” , ” Quae ista, quae ascendit sient virgula fuori ex aromatis myrrhae et thuris ? ( Cant. III, 6). Kaunis ja erinomainen vertaus, joka selittää ihailtavasti tämän onnellisen ja rauhallisen kuoleman tavan. Tämä tuoksuva suitsutus, jonka näemme nousevan kuin parfyymista, ei ole voimalla temmattu eikä väkivallalla vedetty; lempeä ja kohtuullinen lämpö irrotti sen hellävaraisesti ja muutti sen subtiiliksi höyryksi, joka nousi kuin itsestään.”

                                                Neitsyt Marian kruunaaminen Taivaassa,
                                           Gotlannin Källungen kirkon alttari, 1400-luku.


Maria, Taivaan Kuningatar

Paavi Pius XII asetti dogmin Mariasta Taivaan Kuningattarena ensyklisessä kirjeessä Ad Caeli Reginam 11. lokakuuta 1954, ja Taivaan Kuningattaren juhlan vietettäväksi joka vuosi tänä päivänä. Paavi Paulus VI:n tekemän muutoksen jälkeen roomalaiskatolinen kirkko juhlii kruunamista nykyään 22. elokuuta. Muistopäivä oli aiemmin Marian kuukauden lopussa 31. toukokuuta, joka nykyään on Marian vierailun Elisabethin luona muistopäivä.

Marian kruunaaminen on sunnuntaisin ja keskiviikkoisin mietiskeltävistä ruusukon loistavista mysteereistä viides.

                                                Neitsyt Marian Kruunaaminen Taivaassa,
                                                             Fra Angelico, 1434-35.


Neitsyt Marian kruunaaminen Taivaassa oli suosittu aihe taiteessa erityisesti 1200-1500-lukujen Italiassa ja aihetta on esitetty 1700-luvulle sekä myöhemmin. Kristus, joskus Isä Jumalan ja kyyhkysen muodossa olevan Pyhän Hengen seurassa, asettaa kruunun Marian päälle ja kruunaa hänet näin Taivaan Kuningattareksi. Aikaisemmissa kuvauksissa Taivas on kuvattu maallisena hovina, jossa palvelevat enkelit ja pyhimykset. Myöhemmissä kuvissa Taivas on kuvattu taivaana, jossa hahmot istuvat pilvien päällä. Aihe on yksi niistä, joissa usein on kuvattu koko Pyhä Kolminaisuus. Ortodoksisessa taiteessa on esitetty Maria kruunattuna, mutta kruunaamista ei ole kuvattu. Kristillisessä taiteessa idässä ja lännessä kuvaa, jossa yksi tai kaksi enkeliä kruunaavat Marian on
pidetty toisena aiheena. 

                                                 Neitsyt Marian Kruunaaminen Taivaassa,
                                                         Gentile da Fabriano, 1422-25.



Neitsyt Marian Kruunaamisen dogmi perustuu Raamatun teksteihin Laulujen laulu (4.8), Psalmiin 45 (45.11-12) ja Ilmestyskirja (12.1-7). Kruunaaminen mainittiin pyhän Jeremiaan kirjoittamaksi erheellisesti uskotussa saarnassa ja tämä teksti oli pohjana monille keskiaikaisille teoksille, kuten Kultainen Legenda. Marian nimitys “Taivaan Kuningatar”, “Regina Coeli”, on mainittu ensimmäisen kerran 1100-luvulla.

                                                       

                                                  Neitsyt Marian Kruunaaminen Taivaassa,

                                                                  Fra Filippo Lippi.


Lähteet:
Saint Alphonse Marie Liguori : The Glories of Mary
Aout : mois de l’ Assomption, Dom Gabriel Marie Fulconis.
Church Fathers : Assumption of Mary

Ruusukko : Pyhän Neitsyt Marian Taivaaseenastuminen
Ruusukko : Pyhän Neitsyt Marian kruunaaminen Taivaassa

Elokuun 30. päivä alkaa Marian syntymän novena, jonka aikana toistetaan päivittäin 30 Terve, Maria - rukousta Neitsyt Marian pyhän Annen kohdussa viettämän ajan muistoksi. Neitsyt Marian syntymäpäivä on 8. syyskuuta.

Pyhä Helena ja Jeesuksen Risti

Pyhä Helena ja Jeesuksen Risti. Pyhä Risti ja pyhä Helena, Konstantinus Suuren äiti

Pyhä Helena lähti pyhiinvaellukselle Pyhään Maahan sen jälkeen, kun hänen lapsenlapsensa Crispus oli kuollut Rooman imperiumin salajuonien uhrina. Pyhä Helena oli tuolloin noin 80-vuotias.

Keisari Adrien (76-138) oli tuhonnut Jerusalemin ja ajanut juutalaiset pois kaupungista vuonna 136. Hän antoi kaupungille uuden nimen Aelia Capitolina ja antoi rakennuttaa kaupungin uudelleen. Golgotalle nousi Venuksen temppeli.

Pyhä Helena ei löytänyt kuin raunioita Pyhässä kaupungissa. Hän sai tietää näyssä, että Risti oli peitetty yhteen Herramme haudan kammioista. Pyhä Ambrosius kirjoitti pyhästä Helenasta: “Hän vieraili Pyhillä Paikoilla; Hengen virtaus ohjasi häntä etsimään Ristin puuta. Hän lähestyi Golgothaa ja sanoi “Tässä taistelun paikka; missä on voitto? Etsin pelastuksen sotalippua ja en näe sitä.”. Hän kaivoi maata, työntäen maata kauemmas luotaan. Tällöin hän löysi sikin sokin kolme puuta, joiden päälle rauniot olivat pudonneet ja jotka vihollinen oli piilottanut. Mutta voiko Kristuksen voitto pysyä unohduksissa? Huolestuneena, Helena epäröi, hän epäröi kuin nainen. Pyhän Hengen liikuttamana hän muisti, että kaksi muuta ristiinnauliittin Herran kanssa. Hän etsi keskellä olevaa ristiä. Mutta ehkä pudotessaan ne ovat sekoittuneet ja vaihtaneet paikkoja…”

Rufinus Aquileiensiksen (340/345-410) kertomuksen mukaan Jerusalemin piispa pyhä Makarius, joka avusti ristin etsimisessä, auttoi ratkaisemaan tämän kysymyksen. Pyydettyään kaikkia rukoilemaan asian puolesta ja rukoiltuaan Jumalaa auttamaan Kirkkoa saamaan tiedon todellisesta Lunastuksen instrumentista, hän sai varmistuksen asiasta ihmeen avulla. Kuolemaa lähestynyt nainen oli tuotu paikalle, ja hänen annettiin turhaan koskea kahta muuta ristipuuta; mutta kun hän lähestyi maailman Pelastajan Ristiä, hän tunsi itsensä täysin parantuneeksi sairaudesta, joka oli vastustanut kaikkia parannuskeinoja. Samana päivänä pyhä Makarius kohtasi kuolleen, jota suuri joukko saattoi hautausmaalle. Hän pyysi saattuetta pysähtymään ja kosketti kahdella ristinpuulla vainajaa ilman mitään vaikutusta; kun Pelastajan Risti lähestyi, kuollut heräsi henkiin.

Pyhä Helena iloiten löydettyään etsimänsä aarteen kiitti Jumalaa suurella hartaudella ja antoi rakentaa paikalle kirkon, johon hän jätti suuren osan Rististä arvokkaasti koristettuna. Osa rististä vietiin Konstantinopoliin ja osa Roomaan, kirkkoon, jonka Konstantinus ja Helena olivat perustaneet keisarinnan asumukseen, Sessorien palatsiin, Lateranin palatsin lähellä, jonka nimenä on siitä lähtien ollut Santa-Croce-di-Gerusalemme.