Fatiman Rauhan Enkelin ilmestykset

Fatiman Rauhan Enkelin ilmestykset 1916


 Fatiman pienet näkijät, Lucia, Francisco, and Jacinta, kokivat kolme Rauhan Enkelin ilmestystä ja kuusi Neitsyt Marian ilmestystä. Viimeisen ilmestyksen aikana kymmenet tuhannet katsojat näkivät "Auringon Ihmeen" lokakuussa 1917.

 Yksi vuosi ennen Neitsyen ensimmäistä ilmestystä toukokuussa 1917, lapsien luona vieraili Rauhan Enkeli. Lucia kirjoitti muistelmissaan:

“Menimme vanhempieni tilalle, joka on Cabecon pohjalla, itäänpäin. Sen nimi on Chousa Velha. Aamun puolivälissa alkoi satamaan ja kiipesimme ylös mäkeä, lampaat seurasivat meitä, etsien kiveä, joka suojaisi meitä.  Ja niin saavuimme ensimmäisen kerran tuohon siunattuun paikkaan. Se sijaitsee keskellä oliivilehtoa, joka kuuluu kummisedälleni, Anastaciolle. Sieltä voi nähdä kylän, jossa synnyin, isäni talon sekä Casa Velhan ja Eira de Pedran. Oliivilehto, joka oikeastaan kuuluu useille ihmisille, ulottuu näihin paikkohin asti

Vietimme päivän siellä, huolimatta siitä, että sade oli lakannut ja aurinko paistoi kirkkalla taivaalla. Söimme lounasta ja aloimme lausua Ruusukkoa. Sen jälkeen leikimme kivillä. Olimme leikkineet vain hetken, kun voimakas tuuli ravisutti puita ja katsoimme ylös nähdäksemme mitä oli tapahtumassa, sillä päivä oli niin rauhallinen.

 Ja silloin aloimme nähdä, itään levittyvien puiden yllä, lunta valkoisemman valon, joka oli nuoren miehen hahmossa, aivan läpinäkyvä ja kirkas kuin kristalli auringon säteilyssä. Hänen lähestyessään saatoimme nähdä hänen piirteensä. Olimme yllättyneitä ja ilmestykseen keskittyneitä ja emme sanoneet mitään toisillemme. Ja sitten han sanoi: 

“Älkää pelätkö. Minä olen Rauhan Enkeli. Rukoilkaa kanssamme.”

Hän polvistui, kumartaen otsansa maahan. Yliluonnollisesta impulssista teimme samoin, toistaen sanat, joita kuulimme hänen lausuvan:

“Jumalani, uskon, palvon, toivon ja rakastan Sinua. Pyydän anteeksiantoa heille, jotka eivät usko, palvo, toivo ja rakasta Sinua.”

Toistettuaan kolme kertaa tämän rukouksen Enkeli nousi ja sanoi meille:

“Rukoilkaa tällä tavoin. Jeesuksen ja Marian sydämet ovat valmiit kuuntelemaan teitä."

 Ja han katosi. Hän jätti meidät yliluonnolliseen ilmapiiriin, joka oli niin intensiivinen, että kauan aikaa olimme tiedottomia omasta olemassaolostamme. Jumalan läsnäolo oli niin voimakas ja intiimi, että edes keskenämme emme voineet puhua. Seuraavana päivänä myös, tämä sama ilmapiiri lumosi meidät ja se heikkeni ja katosi vain vähitellen. Yksikään meistä ei ajatellut puhua ilmestyksestä tai salaisuuden pitämisestä. Olimme suljettuja hiljaisuuteen haluamattamme. 

Hänen sanansa upposivat niin syvällisesti mieliimme, että emme ikinä unohtaneet niitâ, ja aina tästä lähtien vietimme pitkiä aikoja polvillamme toistaen niitä, toisinaan kunnes kaaduimme maahan väsymyksestä."

Huolimatta siitä, että Neitsyt Marian ilmestyksien aikana lapset näkivät kauhistuttavia näkyjä tulevaisuudesta, Lucia kirjoitti syvällisestä erosta Enkeli ja Neitsyt Marian ilmestysten välillä:

“En tiedä miksi, mutta Neitsyen ilmestykset vaikuttivat meihin hyvin eri tavalla kuin Enkelin vierailut. Kumpienkin aikana tunsimme saman intiimin onnellisuuden, rauhan ja ilon, mutta enkelin ilmestyksen fyysisyyden sijasta Neitsyen ilmestys toi tunteen laajenemisesta ja vapaudesta; ja jumalaiseen läsnäoloon itsemme kadottamisen sijasta halusimme ylistää iloiten.  Emme kokeneet puheen vaikeutta, kun Neitsyt ilmestyi: omalta osaltani toivoin ainoastaan voivani kommunikoida.”

Enkeli ilmestyi lapsille kolme kertaa. Muutamia kuukausia myöhemmin, Lucia kirjoitti toisesta ilmestyksestä:

Yhtäkkiä näimme saman enkelin lähellämme.

“Mitä sinä teet? Sinun pitää rukoilla! Rukoile! Jeesuksen ja Marian Sydämillä on armollinen suunnitelma sinulle. Sinun tulee osoittaa rukouksesi ja uhrauksesi Jumalalle, Kaikkein Korkeimmalle.”

"Mutta kuinka voimme tehdä uhrauksia?" minä kysyin.


“Kaikin tavoin voitte tehdä uhrauksia Jumalalle sovituksena synneille, jotka loukkaavat Häntä, ja syntisten puolesta. Näin tuotte rauhan omalle maallemme, koska olen sen suojelusenkeli, Portugalin Enkeli. Ennen kaikkea, kestäkää ja hyväksykää kärsivällisesti kärsimykset, jotka Jumala  lähettää teille.”

 Tämä ilmestys aiheutti heissä saman syvällisen vaikutuksen kuin ensimmäinen ilmestys. Francisco, joka koko ilmestyksen ajan saattoi nähdä Enkelin, mutta ei kuullut Enkeli sanoja, sai tietää tytöiltä sanat vasta seuraavana päivänä. Lucia kirjoitti:

“Enkelin sanat upposivat meihin syvällisesti kuin hehkuva soihtu, näyttäen meille kuka Jumala oli, millainen on Hänen rakkautensa meitä kohtaan, ja kuinka Hän toivoo meidän rakastavan Häntä ; uhrauksen arvon ja kuinka mieluisia uhraukset ovat Hänelle ; kuinka Hän vastaanottaa uhrauksen syntisten kääntymiseksi. Tästä johtuen siitä hetkestä lähtien aloimme uhraamaan Hänelle mitä tahansa mikä oli meille vaikeaa.”

 Enkelin aiheuttaman kokemuksen liikuttamina lapset alkoivat rukoilemaan ahkerasti ja harjoittivat ankaraa itsekuria, pitivät vyötäröllään kireitä köysiä, kieltäytyivät ruoasta ja vedestä ja harjoittivat monia katumuksen tekoja sovituksena syntisten teoista ja maailman pahuudesta.

Saman vuoden 1916 syksyllä Rauhan Enkeli palasi kolmannen kerran viimeisessä ilmestyksessä valmistaen lapsia Siunatun Neitsyt Marian ilmestyksiä varten seuraavana vuonna. Lucia kirjoitti:

“Toistettuamme tämän rukouksen, en tiedä kuinka monta kertaa, näimme yllämme hohtavan oudon valon. Kohotimme katseemme nähdäksemme mitä oli tapahtumassa. Enkeli vasemmassa kädessä oli malja ja sen päällä ilmassa ehtoollisleipä, josta tippui veripisaroita maljaan. Enkeli jätti maljan ilmaan, polvistui meidän lähellämme ja kehotti meitä toistamaan kolme kertaa:

“Kaikkein Pyhin Kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä Henki, palvon Teitä syvällisesti ja uhraan Teille Jeesuksen Kristuksen kaikkein arvokkaimman Ruumiin, Veren, Sielun ja Jumalallisuuden, joka on läsnä kaikissa maailman tabernaakkeleissa, sovituksena loukkauksista, pyhäinhäväistyksistä ja välinpitämättömyydestä, jotka loukkaavat Häntä. Hänen kaikkein Pyhimmän Sydämensä ja Marian Perisynnittömän Sydämen loputtomien ansioiden kautta, rukoilen köyhien syntisten kääntymystä.”

Tämän jälkeen Enkeli nousi ja otti maljan ja ehtoollisleivän. Ehtoollisleivän han antoi minulle ja Maljan sisällön Jacintalle ja Franciscolle, sanoen samanaikaisesti:

“Syökää ja juokaa Jeesuksen Kristuksen  Ruumis ja Veri, jotka ovat niin ihmisten kiittämättömyyden loukkaamia. Uhratkaa katumuksen tekoja heidän tähtensä ja lohduttakaa Jumalaa.”


 Vielä kerran Enkeli kumarsi maahan toistaen kanssamme kolme kertaa rukouksen :" Oi, Siunattu Kolminaisuus, ..." ja katosi sen jälkeen. Yliluonnollisessa ilmapiirissä imitoimme Enkeliä kaikessa, kumartuen maahan makuulle ja toistaen rukoukset, jotka Enkeli lausui."