Pyhä Hilarios Poitiersilainen
(301-368), Kirkon opettaja
Pyhä Hilarios syntyi Poitiersissa, Akvitaniassa. Pakanana syntyneenä ja kasvatettuna hän omaksui vasta keski-ikäisenä kristinuskon, koska uskoi Jumalan idean olevan Pyhissä Kirjoissa. Pian hän käännytti vaimonsa ja tyttärensä ja erotti itsensä kaikesta ei-katolisesta seurasta, peläten virhettä, joka oli niin yleinen monissa filosofioissa ja harhaopeissa, sekä itsensä että perheensä puolesta. Hän siirtyi papiksi hyveellisen vaimonsa suostumuksella ja eristäytyi perheestään, kuten papeilta vaadittiin. Myöhemmin hän kirjoitti rakastetulle tyttärelleen hyvin kuuluisan kirjeen, jossa neuvoi häntä omaksumaan pyhitetyn elämän. Tytär noudatti tätä neuvoa ja kuoli nuorena pyhän kuoleman. Vuonna 353 pyhä Hilarios valittiin synnyinkaupunkinsa piispaksi. Keisari Konstantinuksen suojelema arianismi oli suosionsa huipulla, ja pyhä Hilarios tunsi olevansa kutsuttu kannattamaan oikeaoppista kantaa useissa gallialaisten konsiileissa, joissa arianismia kannattaneet papit olivat enemmistönä. Keisari syytti Hilariosta ja karkotti hänet Fryygiaan. Kolmen maanpaon vuoden aikana hän kirjoitti suurta työtään Pyhästä Kolminaisuudesta.
Pyhä Hilarios ja Pyhä Martin.
Vuonna 359 hän osallistui Seleukian konsiiliin, jossa arianismin ja semi-arianismin kannattajat sekä katolilaiset kilpailivat mestaruudesta. Hän ei ikinä luopunut taistelustaan Kristuksen Jumalallisuuden vihollisten virhettä vastaan. Konsiilin edustajien kanssa hän matkusti Konstantinopoliin, ja siellä sai arianistisen puolueen kannattajat suostuttelemaan keisarin lähettämään hänet takaisin Galliaan. Hän kulki läpi Gallian, Italian ja Illyrian saarnaten kaikkialla, hermostuttaen harhaoppisia ja tuoden voiton oikeaoppisuudelle. Hän kirjoitti kuuluisan tekstin Synodeille. Kahdeksan vuoden lähetyssaarnamatkojen jälkeen hän palasi Poitiersiin, josa hän kuoli rauhassa vuonna 368. Pyhää Hilariosta on kutsuttu nimellä "Lännen Athanasius". Pyhän Hilarioksen motto oli : "Ministros veritatis decet vera proferre", "Totuuden palvelijoiden tulee puhua totta." Sitaatteja pyhältä Hilariokselta : "Nyt on aika puhua, hiljaisuuden aika on ohi. Meidän tulee odottaa Kristuksen paluuta, koska Antikristuksen valta on alkanut. Paimenten tulee antaa varoitussignaali, koska palkolliset ovat paenneet. Laskekaamme elämämme lampaiden puolesta, koska rosvot ovat tulleet laumaan ja raivoava leijona tekee tuhoaan. Olkaa valmiita marttyyriuteen! Saatana itse on pukeutunut valon enkeliksi." "Anna meille Kirjojen sanojen merkitys ja valo ymmärtää ne." "Yrittää puhua Jumalasta termeillä, jotka ovat tarkempia kuin Hän itse käytti : -- ryhtyä tällaiseen on kuin lähteä äärettömyyteen, uskaltaa käsittämätöntä. Hän antoi Hänen luontonsa nimet: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Mitä tahansa etsitään näiden lisäksi tai yläpuolelta on sanojen merkityksen rajojen ulkopuolella, havaitsemiskyvyn rajojen ulkopuolella, ymmärryksen kykyjen ulkopuolella." "Pienet lapset seuraavat ja tottelevat isäänsä. He rakastavat äitiään. He eivät tiedä mitään vilpillisyydestä, pahantahtoisuudesta, huonotuulisuudesta, röyhkeydestä ja valehtelusta. Tämä mielentila avaa tien taivaaseen. Imitoida Herran omaa nöyryyttä, meidän tulee palata Jumalan pienien yksinkertaisuuteen." Kuten pyhä Hilarios, lähestulkoon jokainen kristitty on elänyt epäuskoisten ja harhaoppisten keskellä. Olemme kaikki kutsuttuja elämänpituiseen kilvoitteluun, ja onnistumme siinä määrin kuin yhdistämme kauhun virhettä kohtaan myötätuntoon sen uhreja kohtaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti