Charlemagne

Charlemagnen talismaani, 700-luvun loppu.

Charlemagnen amuletti

Frankkien ja langobardien kuningas, Rooman keisari Kaarle Suuri, Charlemagne (742-814), sai amuletin lahjana Haroun el Raschidilta, itämaiden hallitsijalta. Amuletissa on kaksi safiiria, yksi ovaalinmuotoinen ja yksi neliönmuotoinen. Safiirien välissä on pieni risti, joka on valmistettu Jeesuksen rististä. Alunperin amuletin oli tarkoitus sisältää Neitsyt Marian hiuksia. Riipuksessa on granaatteja, rubiineja, smaragdeja ja helmiä. Amuletti on koristeltu kullasta valmistetuilla "fleur de lys"-liljaa muistuttavilla kuvioilla ja helmifiligraaninauhoilla. Kivet ovat "acanthus"-tyylisissä istutuksissa. Vastaavaa tekniikka oli käytetty ajoittain joissain aiemmissa koruissa, mutta kaikkien näiden yhdistelmä yhdessä korussa loi esikuvan seuraavan 10. vuosisadan jalokivikoruille. Amuletin oli tarkoitus säilyttää Charlemagnen ja hänen vaimonsa välinen rakkaus kestävänä. Keisari rakasti vaimoaan kuolemaansa asti, ja amuletti haudattiin hänen kanssaan vuonna 814 Aix-le-Chapelleen. Keisari Otto III avasi haudan vuonna 1000, ja amuletti siirrettiin katedraalin aarteisiin. Vuonna 1804 Napoleonin puoliso keisarinna Josephine sai amuletin katedraalilta kruunajaisiinsa.

Jalokivin koristeltuja hartauskirjojen kansia Euroopasta ajalta 700-1300

Amuletissa käytetyn tekniikan kaltaista jalokivi- ja metallikoristelua käytettiin hartauskirjojen kansissa keskiajan Euroopassa 700-1300-luvuilla. Usein kirjojen kansien keskellä oli norsunluusta veistetty Jeesusta, Mariaa tai muita Raamatun henkilöjä esittävä reliefi, jota kiersi jalokivistä, kullasta, hopeasta tai muista metalleista valmistettu kehys.

Lindau Gospel, kirjankansi. 800-luku

Lindau Gospel, kirjankansi, 800-luku.

Bernward Gospel, kirjankansi, 800-luku.

Gospel of Bernward, Hildesheim, 1015-1194.

Gospel of Otto III, kirjankansi n. vuosi 1000, Neitsyt Marian Taivaaseenastuminen, norsunluuikoni 1100.

Santa Cruz de la Seros, kirjankansi, ristiinnaulitsemisikoni n. 1000, kehys Konstantinopoli 1085. Kristalli, safiiri, lasi, norsunluu, puu.

Kirjankansi, Espanja.

Kirjankansi, Limoges, 1200-luku. Emali ja vuorikristalli.

Psalttarin kirjankansi, emalipaneelit 1200-luku, kehys 1800-luku.

Kirjankansi, Walters.

Kirjankansi, Ranska, 1300-luku.

Sion Gospels, kirjankansi, Saksa, n. 1140-1150.

Jeesuksen Ristin reliikkitaulu, emali, jalokivet, kulta, Staurothek, Limburg 948-959.

Jeesuksen Ristin reliikkitaulu, Limburg.

Reliikkiristi, Limoges, 1180.

Jeesuksen Ristin reliikkiristi, Ranska, 1200-1300-luku.

Kuningatar Cunégonden kruunu, Metz, 1020.

Hildesheimin reliikkiristi, vuorikristalli-intaglioita, jalokivet, kulta, 1180-1190.
Kaarle Suuren rukous
Oi Jumala Kaikkivaltias, olette kärsineet kuoleman ristin poikkipuulla sovittaaksenne kaikki minun syntini. Oi Jeesuksen Kristuksen Pyhä Risti, olkaa aina kanssani. Oi Jeesuksen Kristuksen Pyhä Risti, työntäkää kauas minusta kaikki vahingoittavat aseet. Oi Jeesuksen Kristuksen Pyhä Risti, suojelkaa minua kaikilta fyysisiltä onnettomuuksilta. Oi Jeesuksen Kristuksen Pyhä Risti, kääntäkää minut pois kaikesta pahasta. Oi Jeesuksen Kristuksen Pyhä Risti, vuodattakaa minuun kaikki hyvä, jotta voin pelastaa sieluni. Oi Jeesuksen Kristuksen Pyhä Risti, etäännyttäkää minusta kaikki kuolemanpelko ja antakaa minulle ikuinen elämä. Oi Jeesuksen Kristuksen Pyhä Risti, suojelkaa minua ja antakaa pahojen henkien, näkyvien ja näkymättömien, paeta edessäni, tästä päivästä alkaen ja iänkaikkisesta iänkaikkiseen. Aamen.
Kuten Jeesus on syntynyt joulupäivänä, Jeesus on ympärileikattu, Jeesus on saanut lahjoja kolmelta tietäjältä, Joosef ja Nikodemus ovat laskeneet Jeesuksen ristiltä ja laskeneet hautaan, Jeesus on noussut taivaaseen; Jeesus suojelee minua kaikilta vihollisteni, näkyvien ja näkymättömien, aikeilta tästä päivästä lähtien ja iänkaikkisesta iänkaikkiseen. Aamen.
Oi Jumala Kaikkivaltias, + Jeesuksen, Marian, Joakimin suojeluksessa, + Jeesuksen, Marian, Annan suojeluksessa, + Jeesuksen, Marian, Joosefin suojeluksessa, luovutan itseni käsiinne. Aamen. Oi Herra, Pyhällä Ristillä kärsimänne katkeruuden kautta, etenkin kun sielunne on irronnut kehostanne, säälikää minun sieluani, kun se irrottautuu tästä maailmasta. Aamen!

Kaarle Suuren lombardialainen Rautakruunu, jonka sisäkehä on sanottu valmistetun Jeesuksen Ristin naulasta.

Kaarle Suuri
Kaarle Suuri (2.4.742/747/748 - 28.1.814), Carolus Magnus, Charlemagne tai Charles I oli frankkien kuningas, joka yhdisti suurimman osan Länsi-Eurooppaa ensimmäisen kerran Rooman imperiumin jälkeen ja loi perustan modernille Ranskalle ja Saksalle. Kaarle Suurta on kutsuttu Euroopan Isäksi, Pater Europae. Hän oli Pepin Lyhyen ja Bertrade Laonilaisen vanhin poika, josta tuli kuningas yhdessä veljensä Carloman I:n kanssa vuonna heidän isänsä kuoltua 768. Carloman I kuoli 771, ja Kaarlesta tuli frankkien valtakunnan yksinhallitsija. Kaarle jatkoi isänsä politiikkaa paavia kohtaan, ja hänestä tuli paavien suojelija. Hän syrjäytti lombardialaiset vallasta Pohjois-Italiassa ja hänestä tuli Italian kuningas vuonna 774. Hän johti retkeä muslimeja vastaan Espanjassa. Hän soti sakseja vastaan idässä ja pakkokäännytti heidät kristinuskoon. Paavi Leo III kruunasi Kaarle Suuren Roomalaisten Keisariksi vanhassa Pyhän Pietarin basilikassa joulupäivänä vuonna 800. Hän oli ensimmäinen tunnustettu keisari Länsi-Euroopassa Länsi-Rooman imperiumin valtakunnan rappion jälkeen kolmesataa vuotta aiemmin. Charlemagne hallitsi ilman paavin apua, mutta jälkimmäisen antama hyväksyntä antoi hänelle jumalallisen oikeutuksen aikalaisten silmissä. Kaarle Suuren muodostamaa frankkien valtakuntaa kutsuttiin Karolingien imperiumiksi. Hänen aikanaan alkoi karolinginen renesanssi, energeettinen kulttuurisen ja intellektuaalisen aktiviteetin kausi kirkossa. Kaarle Suuri ja idän arabimaiden hallitsija Harun Al-Raschid, lännen maurien vastustaja, vaihtoivat arvokkaita lahjoja, kuten amuletti, jossa on sanottu olevan osa Jeesuksen ristiä. Italiasta Kaarle Suuri toi "Rautakruunun", jalokivin koristellun kruunun, jonka sisäreunaa kiertävän rautanaulan uskottiin olevan Jeesuksen rististä.

Kaarle Suuren kruunu.